Yllättävistä paikoista löytyy yllättäviä kohtaamisia

Tiedättekste mikä on ihan kauneinta taidetta mitä elämässä on? Nähdä jonkun ihmisen tykkäävän siitä mitä tekee niin että kadottaa "itsensä" ja antautuu tekemällään. Tätä voi poimia musiikista, kirjoituksesta, kaupan kassasta, intohimoisesta ruuanlaitosta, ihan sama. Tällaisten ihmisten kohtaaminen tuo valoa ja energiaa, ei siksi että kyseessä on jotain helvetin hienoa vaan siksi että siitä energiasta kuultaa aitous ja rakkaus. 

Ja ei pidä luulla että tällaisen tekeminen olisi pelkkää blissiä ja autuutta, ihan jokaisella jolta löytyy mieli löytyy myös ääni joka epäröi, arvostelee, ei uskalla, hamuaa lisää ja enemmän. Se on ihan ok. Siihen ei kuitenkaan kannata jäädä asumaan, vaikka jos niin käy niin sitten vaan nöyrästi voi myöntää sen ja jatkaa matkaa etiäpäin ja unohtaen ne kultaiset mitalit joita ei kuitenkaan loppupeleissä merkitse sen kummempia.

Kerron usein kurssilla miten olin matkalla ja kävin huollattamassa pikkumaisesti (;)) kynsiäni ja tuntui siltä että jumala laittoi kynteni. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta tapa jolla tuo henkilö kohtasi minut ja kohtasimme toisemme oli itsessään parantava. Hän oli siinä, oikeasti. Vaikka "laittoikin vain kynsiä". Ihan mitä tahansa voi tehdä sydämellä. Tämä oli minulle tärkeä muistutus siitä että ihmisen ei tarvitse harrastaa henkistä jumppausta ( en tietenkään tiedä mitä hän teki) ollakseen toiselle siinä. Henkisessä jumppauksessa (jota itse harrastelen, joskin vähemmän vakavasti kuin ennen..) ei ole mitään pahaa mutta siitäkin voi tulla kontrollin väline. Ihminen ei olekkaan enää huoleton ja avoin kun pyrkii kokoajan olemaan...henkinen.
Monesti elämän kriisit ja vaikeat ajat tuovat aina myös jotain uutta ja kaunista mukanaan.
Kiitos elämä että tuupit eteenpäin. Ilman sitä en olisi kohdannut tiettyjä ihmisiä, kokeillut tiettyjä asioita, matkannut minne olen matkannut. Tutkinut niitä kohtia itsessäni joita en olisi uskaltanut muuten katsoa. Ja tehdä sopua niidenkin kanssa.

Hupsua ja ihanaa päivää! Tee taidetta olemuksellasi. Olet taidetta. ( no olipas runollista..)