Kysymyksiä jänishousulle

Voi olla helppo tietää älyllisesti että yksikään ajatus ei ole totta. Sanat ja ajatukset ovat symboleja, ei todellisuus itse. Mutta silti niin helposti ne kaikista rakkaimmat/tarpeellisimmat tarinat ja suojajärjestelmät tuntuvat niin hemmetin uskottavilta ja tosilta. Eikä ihme, sehän niiden tarkoituskin on ollut. Tässä hetkessä voi minkä tahansa ajatuksen "kohdata" ja katsoa sen läpi. Hankalinta lienee se, että olemme tietoisia niin pienestä osasta ajatuksia ja alitajuisia uskomuksia. Ei niitä tarvitse lähteä tonkimaan, elämä tuo ne takuu varmasti eteen. Pyysi niitä tai ei. Ne tulevat silti. Siksi niille kannattaa alkaa sanoa Kyllä. Katsotaan sitten.Mitään ei pääse karkuun, yritetty on ja tulen varmaan vielä jänishousun lailla yrittämäänkin :) 

Useimmiten menee hetki tai useampikin ennen kuin löytää sen mallin tai ajatuksen jolla taistelee todellisuutta vastaan. Itse pyrin pullauttamaan sen esiin kirjoittamalla, tarkastelemalla sanojani ja puheitani, uniani ja niin edelleen. Kyllä sieltä se jackpot löytyy, jonka osuessa kohdalla voi ruveta naurattaankin, se on niin ilmiselvä! Miten en ole tajunnut! Aina ei naurattanut. Todellakaan. Eikä aina naurata vieläkään. Jos en kykene näkemään itseäni/jotain muuta (itseäni) rauhan ja ymmärryksen silmin, tiedän että minulla on asiassa vielä jotain katsottavaa. Siellä on jokin kuvakulma jota en ole vielä hyväksynyt. Tämä hyväksyntä ei todellakaan tarkoita sitä että pitäisi olla samaa mieltä kaiken kanssa, antaa paskaa sataa niskaan vaan koska "sekin pitää hyväksyä". Usein tämä hyväksyntä on viimeaikoina ollut kohdallani sitä, että hyväksyn mm. itsessäni häpeän, epävarmuuden, syyllisyyden, avuttomuuden, raukkamaisuuden ja kaikkea muuta tosi kehittävän ja kypsän oloista. 

Muutamien epämääräisten olojen ja hemmetin pelottavien yöunien jälkeen oli aika katsella mitä tarinoita en ollut tullut katsoneeksi. Voi hitto että otti päähän, kun "tiesi" että jostain pitäisi saada kiinni, mutta ei hitto vie saanut. Oli todettava että olen nyt ihan ulapalla. ( Missä tavallaan olen aina muutenkin, elämän vapaa pudotuksessa). Kyllä se oma vastustelu löytyikin sieltä, olisi toinen tarina kertoa miten mutta se ei ole nyt oleellista. Löytyipä kuitenkin. 

Olin alkanut pelätä epäonnistumista, sitä että teen virheen jota tulen katumaan ja pahasti. Pelkäsin myös että jos epäonnistun, tuotan muille pettymyksen. Jos tuotan muille pettymyksen, en olisi kestänyt itseäni. Olisin hävennyt itseäni, ja kovaa. Mitä tämä pelko teki? Se jähmetti. Se sai liikkumaan kuin varpaillaan lasinpäällä. Varmuuden vuoksi ettei vaan tee "väärin" ei sitten tee mitään. Eipä ainakaan tuota pettymystä kellekkään. Tiesin kyllä "järjellä" että ei ole epäonnistumisia, on vain lopputuloksia. Tiesin että lopulta, sillä ei ole merkitystä vaikka tuottaisinkin jollekkin pettymyksen, tulen tekemään luultavasti niin satoja tuhansia kertoja elämässä! Minä saan tuottaa muille pettymyksen, miten vapauttavaa! En jaksa enää yrittää suojella itsestäni mielikuvaa jossa epäonnistumiset eivät olisi sallittuja. Minä saan epäonnistua, miten vapauttavaa! Ja niin muuten saavat kaikki muutkin. 

Ihmettelin kun lause "mitä tekisit jos et pelkäisi epäonnistumista" alkoi tulla vastaan, useamman kerran. Eihän se nyt hei minua koske, tuohan kysymys on juuri sellainen itsensä kehittämisen koukussa olevan lause ja hyvä syy tavoitella omaa saarta ja lentokonetta, minähän olen moisen yläpuolella ( ;) )Päätin silti niellä ylpeyteni ja tutkia kysymystä. Mitä se viesti minulle? 

Minun vastaukseni kysymykseen on minun vastaukseni. Se ei millään lailla liittynyt "maalliseen tekemiseen" tai aikaansaamiseen. Se liittyi mm. rohkeuteen, rehellisyyteen ja haavoittuvuuteen. Vastausta on mahdotonta kirjallisesti edes selittää. Kun ei se tavallaan ollut mikään vastaus :) Se tuntui enemmänkin rauhalta ja selkeydeltä ilman vastausta. Se näytti missä kohdin vielä pelkuroin ja jähmetyn "ettei vaan sattuisi mitään ikävää". Me emme oikeastaan melkeen koskaan pelkää sitä mitä luulemme, vaan sitä mitä luulemme siitä seuraavan.

Hurlum hei!

p.s. En tiennyt että koko nenän kokoinen finni on mahdollinen! Se on.